2000-06 ”Jatkuvan kasvun aikaa”, Suvi Teräsniska

Olin kesällä 2003 mummolassa Kolarissa. Serkullani oli mukana Yön kokoelmalevy Legenda ja ihan mielenkiinnosta pyysin saada kuunnella sitä. Avasin tietokoneen, laitoin levyn soimaan ja aloin pelata pasianssia. Ensimmäinen biisi mikä kolahti toden teolla oli Likaiset legendat I. Siitä lähti.

Kuuntelin levyä myös isän kanssa moottoripyöräreissulla Kilpisjärvellä ollessani. Muistan aina, miten perille saapuessamme soi biisi Vie mut minne vaan. Siitä lähtien tuo biisi on tuonut mieleen Kilpisjärven maisemat.

Ostin Yön levyjä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän ja opettelin aina biisit ulkoa. Rakkaus on lumivalkoinen tuli samana syksynä, mutta se ei ihan ensi kuulemalta uponnut niin hyvin kuin vanhemmat levyt.

Halusin käydä keikoilla mutten voinut, melkein kaikille keikoille oli 18 vuoden ikäraja tai ne olivat pohjoisen tytölle liian kaukana. Ensimmäisen kerran näin Yön livenä Madetoja-salissa Yhden Yön tarinat –konserttikiertueella, mutta ensimmäinen ”oikea” keikka oli vasta Aitoon Kirkastusjuhlilla heinäkuussa 2005.

Tutustuin myös netissä porilaiseen Landruun, josta tuli nopeasti hyvä ystäväni. Aloimme yhdessä kiertää keikkoja ja Landrun luona Porissa vieraillessani kävin myös Ässien matseissa vaikka henkeen ja vereen Kärppä-fani olenkin.

Aitoon reissu oli meille molemmille iso juttu. Menimme paikalle jo edellisenä iltana jotta näkisimme Apulannan ja tuolta keikalta palatessamme telttamme oli hajotettu ja sen palaset heitetty metsään. Kokosimme ne ja saimme teltan jotenkuten kasaan. Pitkään emme siellä ehtineet olla, sillä seuraavana päivänä olimme lippuluukulla jo seitsemän tuntia ennen Yön keikkaa.

Meillä oli polvivaivoista kärsineelle Daffylle tehtynä parane pian –korttikin, jonka heitimme keikan aikana lavalle. Eihän se edes katsonut sitä.

Vähitellen sain kerättyä rohkeutta mennä juttelemaan Ollille, niin keikoilla kuin Porin jäähallissakin. Rohkaistuin kerran myös kysymään kotisivujen vieraskirjassa josko Olli voisi mitenkään hoitaa että pääsisin sisälle Levin Hullu Poro –areenan keikalle vaikka alaikäinen olinkin. Olli vastasi sähköpostilla (pääsin!) ja niin hänen osoitteensa jäi minulle. Seuraavana kesänä sillä oli käyttöä.

Lue lisää: Jatkuvan kasvunaikaa, Olli Lindholm

Lue lisää: Jatkuvan kasvunaikaa, Suvi Teräsniska

Lue lisää: Jatkuvan kasvunaikaa, Mikko Kangasjärvi

Lue lisää: Jatkuvan kasvunaikaa, Daffy Terävä

Lue lisää: Jatkuvan kasvunaikaa, Juki Lewis